maanantai 10. joulukuuta 2012

Voi taivahan talikynttilät



Yö sitten tuli ja meni, uni ei edes tullut. Mikälie pitänyt meikäläistä hereillä, kun en tuota jouluakaan erityisemmin jännitä. Nippanappa pari tuntia sain torkahdeltua, senkin mahdottoman lakanoissa vehtaamisen tuloksena. Lopulta olin aivan varma, että aamu jo on pitkälle edennyt vaan ei, kello näytti puoli kolmea. No, aamuhan sekin, mutta minä olisin mainiosti voinut vetäistä vielä muutaman tunnin sikeät. Ei tullut uni enää, ei. Niinpä nousin ylös ja tulin tänne työhuoneeseen naputtelemaan. Turha häiritä Ukkokullan unia. Sen sijaan kissan unia tulin häirinneeksi, sillä se tapaa nukkua täällä työhuoneen tuolilla. Haukotteli tuossa tullessani suu ammollaan ja lähti jonnekin muualle. Luultavasti ruokakupin kautta olohuoneen nojatuoliin, joka on tällä hetkellä sen kakkossuosikkinukkumapaikka. 


Olen tässä viime aikoina manannut facebookin systeemit sinne jonnekin, mitä en edes ääneen sano. Ehdin jo tottua käyttämään fb:n viestiominaisuutta, jolla sain nopeasti yhteyden muutamiin tuttuihin ja erityisesti tyttäreen. Kun facebookin käyttäjiä on niin ahkerasti kehotettu kohentamaan yksityisyyssuojaansa, laitoin minäkin itselleni turvakoodin. Sitten päivänä eräänä piti tyhjentää tietokoneesta historiatietoja, jonka jälkeen turvakoodini ei enää kelvannutkaan facebookiin. Olen laittanut jos jonkinlaista viestiä ja päässytkin vaihtamaan mm. salasanaani, mutta sisään en pääse kirjautumaan ilman tuota turvakoodia. Facebook lähettää minulle huonolla suomella kirjoitettuja ohjeita, joissa viimeisenä keinona pyydetään lähettämään kuva ajokortista tai passista identiteettini varmistamiseksi. Ongelmana on vain, miten lähettää ja minne. Mistään en löydä paikkaa, jossa voisin liittää oheen kuvan, enkä kyllä mitään vastaanottajaosoitettakaan. Mark Zuckerbergillekö lähettäisin? Ja toinen tärkeä huomio on, että laittaisinko kuvan henkilöpapereistani ihan minne tahansa! En todellakaan! 

Nyt olen saanut itseni psyykattua ajatukseen elämästä ilman facebookia. Se nyt ei ole kovin suuri ongelma minulle, koska en siellä alun perinkään oppinut aikaani viettämään. Facebookin myötä sähköpostin käyttö on kuitenkin tipahtanut merkittävästi ja jatkossa voi olla hankalaa tavoittaa joitakin ihmisiä riittävän nopeasti ilman facebookia. Samoin monet asiat on ollut helppo saada isomman porukan tietoon yhtäaikaisesti facebookin avulla. Lyhyessä ajassa ihmisten välisen viestinnän keinot ja välineet ovat muuttuneet huimasti. Kun jokin uusi tulee käyttöön, monet vanhat menetelmät unohdetaan kokonaan, vaikka oikeastaan monet niistä kannattaisi säilyttää varajärjestelminä. Usein tuntuu siltä, että tämän päivän tekniikkaan turvaaminen on aika heppoista. Puuttuu monenlaiset turvaverkot ja varajärjestelmät. Käy kuten viime vuodenvaihteen myrskyissä, kun puiden kaatuminen katkaisi monilta sähkön. Oltiin ihan pulassa, kun ei ollut lämpöä, vettä eikä edes kännykät toimineet. Siinä sitten istuttiin hiljaisuudessa  villasukat jalassa vilttiin kääriytyineinä kynttilän valossa kylmää ruokaa haarukoiden ja toivottiin sähköjen pian palaavan, jotta pääsisi edes vessan vetämään.