torstai 18. helmikuuta 2016

Kissakahvilassa


Pojan syöpäleikkauksesta tulee vuosi ja eilen oli sen vuoksi vähän isompi kontrollikäynti. Kaikki on hyvin ja selviytymisennuste tässä syöpätyypissä ylipäätään korkea 98 %. Siitä ei kuitenkaan mihinkään pääse, etteikö jokainen patti ja kutina aiheuttaisi epäilyksen varjoja ja epämiellyttävää oloa.

Hyviä tuloksia juhlistaaksemme päätimme tehdä tutustumisretken helsinkiläiseen Kissakahvilaan, joka sijaitsee Freda 55:ssa, aivan Kampin kauppakeskuksen ja bussiterminaalin läheisyydessä. Kahvilaan voi toki mennä aikaa varaamatta, mutta jonottamisen välttämiseksi ja sisäänpääsyn varmistamiseksi varasin ajan netissä.


Kahvilassa asustaa kuusi kissaa. Pete on löytökissa ja heistä vanhin. Muut viisi ovat 10 kuukauden ikäisiä, samasta pentueesta. Helmiina ja Tyylilyyli ovat tyttöjä ja jälkimmäinen ainoa musta-valkoinen. Kissakahvilan nettisivuilla on enemmän tarinaa kustakin kissasta.


Kahvilaan mennessämme kissojen keskuudessa vallitsi uneliaisuus. Pete nukkui näyteikkunan vierellä, eikä juurikaan välittänyt ohikulkijoista tai vieressä kenkiään riisuvista asiakkaista. Hetken näytti, ettei muita kissoja olekaan, mutta pian ne löytyivät kuka mistäkin torkuiltaan. 


Nukkuvia kissoja ei saanut herättää, mutta niiden rentoa olemusta unessakin oli hauska seurata. Tuossa pallossakin niitä nukkui samanaikaisesti kaksi.


Seinille oli rakennettu hyllyjä ja astinlautoja kissoille. Lattialla oli koreja, joista löytyi erilaisia kissanleluja ja seinillä oli raapimisalustoja.


Hyvin ketterästi kissat itsensä yläilmoihin kiidättivät. Henkilökunta kertoi auliisti tietoja kissoista ja he olivat koko ajan mukana seuraamassa kissojen touhuja.


Villen, Kallen ja Nestorin nimet menivät sekaisin, mutta tämä on Helmiina. Hänellä on upeat mustat polkuanturat ja tyttömäiseen tapaan hän on hyvin siro.


Pete on aikamoinen ahmatti ja syö helposti pienempienkin kissojen ateriat. Lääkäri on laittanut Peten laihdutuskuurille ja se syö oman kevytateriansa suljettujen verhojen takana. Niinikään se saa odottaa siellä, kunnes pienet kissat ovat tyhjentäneet omat kuppinsa. Pete odotti verhon avaamista aivan rauhallisena selvästikin mietiskellen syntyjä syviä.


Kahvilaan mennessä asiakkaille kerrotaan heti säännöt, mitä kissojen kanssa saa ja ei saa tehdä. Kengät riisutaan ja takit jätetään naulakkoon. Kahvilassa on pöytiintarjoilu, joten asiakkaat saavat käyttää kaiken aikansa kissojen seuraamiseen ja niiden leikittämiseen. Kaikki kissat ovat hyvin luottavaisia, eivätkä näyttäneet laisinkaan häiriintyvän asiakkaiden puheensorinasta tai kadulta kuuluvista äänistä. Torkuiltaan herättyään ne liikkuivat aktiivisesti asiakkaiden keskuudessa. Välillä joku kellahti selälleen keskelle kulkuväylää, mikä osoittaa aikamoista luottavaisuutta ja turvallisuudentunnetta.  


Kissakahvila on aika pieni paikka, mutta sen vuoksi siellä pääsee varmasti lähelle kissoja. Oli kiva katsella, kuinka kadulla kulkijat pysähtyivät ikkunan taakse taivastelemaan kissojen menoa. Kissakahvilakäynnistä jäi hyvä mieli. Mukavaa, että tällaisia on olemassa.