perjantai 27. toukokuuta 2016

Vihdoin virkistävää vettä

Koristeomena - Malus purpurea Royalty

Vihdoin alkoi ennustettu ja odotettukin sade. Toivon sateen putsaavan ylimääräiset siitepölyt ja kastelevan puutarhan asukkeja tasapuolisesti ja kattavasti. Talon ikkunalaudat, hiljan öljytty patio ja ylipäätään kaikki pinnat ovat vihreänharmaan pölyn peitossa. Kissakin pölisee sisälle tullessaan ja sen karvasta saa nyhtämällä irroitella lukuisia siemeniä ja ties mitä roskia.




Aurinko ja lämpö on pitänyt puutarhurit kiireisinä. Joskin raskaita hommia olen mahdollisuuksien mukaan siirtänyt vileämpiin päiviin. Samoin uusien kasvien istutukset olen sovinnolla jättänyt odottamaan, kunnes maa on vähän kosteampi. Ei tarvitse niin paljon kastella. Lisäksi perennapenkeissä on yhä arvuuttelun ja odottamisen paikkoja eli nouseeko sieltä vai eikö nouse. Aika hyvin alkaa jo olla selvillä, mitkä ovat menneitä.

Metsäruusu - Rosa majalis

Joissakin ruusupensaissa on jo nuput. Metsäruusu kuuluu meillä ensimmäisten kukkijoiden joukkoon. Viime vuonna metsäruusu kukki todella runsaasti, joten katsotaan, millainen tilanne nyt tulee olemaan. Metsäruusussa ei pahemmin näkynyt kirvoja, mutta pajustako tuo valkoinen ja runsaana ilmojen halki kaikkialle lentelevä nöyhtä lienee?

Tornionlaaksonruusu - Rosa majalis Tornedal

Tornionlaaksonruusussa on muutamia nuppuja, joiden löytyminen kirva-armeijan alta oli lähinnä onnenkauppaa. 

Suviruusu - Rosa pimpinellifolia Poppius

Suviruusu näyttää ihan omituiselta. Aivan kuin kirvat olisivat jo jäystäneet sen lehdet suihinsa. Pensaan alaosassa on muutama oksa, jossa lehdet näyttävät normaaleilta, mutta ylempien oksien lehdet ovat kaikki kuvan mukaisia. 

Saman näköinen on talon seinustalla kasvava Pohjantähti. Siitä jouduin leikkaamaan melkoisen määrän vanhoja oksia pois, sillä niissä ei ollut minkäänlaista elämää. Leikkasin ensin vähän ja katsoin, miltä näyttää. Jos oksa oli kuiva ja eloton, jatkoin eteenpäin. Yksi isompi oksanhaara täytyy vielä katkaista, kunhan kerkeän hakemaan kellarista tuhdimmat oksasakset.

Valamonruusu - Rosa francofurtana Splendens

Valamonruusu ei ole talvesta ollut moksiskaan. Se senkun kasvaa ja rehottaa. Kirvoja siinäkin on valtavasti - ja kuvattaessa tuota pajunöyhtää, jonka toivottavasti sade siivoaa pois. 

Teresanruusu - Rosa rugosa Therese Bugnet

Teresanruusussa on runsaasti nuppuja, enkä ainakaan eilen löytänyt siitä kirvan kirvaa. Harmikseni huomasin vasta nyt, että tämän pensaan uudemmista oksista olisi pitänyt ennen kasvua napsaista 1/3 pois. Kovin vanhoja oksia siinä ei olekaan, sillä istutin pensaan vasta viime keväänä.

Rosa pimpinellifolia Tove Jansson

Tove Janssonkin on herännyt uuteen kesään pirteänä ja elinvoimaisena. Samoin muut pikkupuutarhan viime kesän uudet ruusut eli Norjanruusu - Rosa Hurdal, Rosa Duchesse de Montebello ja Viljaminkeltaruusu - Rosa harisonii William's Double. 


Alapihan kaivoruusupenkistä laitoin keväällä kaikki Hansaruusut mataliksi. Niistä oli kasvanut pitkiä hujoppeja, joiden varret olivat miltei paljaita ja lehtiä lähinnä muutamina hassuina tupsuina latvuksissa. Kukkiakaan ei kovin montaa enää tullut. Sieltä ne mönkivät maa- tai niittyhumalan kupeesta hyvin elinvoimaisina. 

Samassa ryhmässä kasvaa myös punalehtiruusu, juhannusruusu ja viime kevään uutena istutuksena pieni omenaruusu. Juhannusruusu on vähän huonokuntoinen, mutta koska se ei ole kuitenkaan kuollut, jään seuraamaan tilannetta.

Ruusupenkin asukkaista Ilo ja Kirjoapteekkarinruusu lienevät menetettyjä. Tänään kävin kotimatkalla puutarhaliikkeessä, enkä voinut Iloa ohittaa. Mundit oli jo myyty loppuun, joten sen hankin jostain muualta. Lumo, Sointu ja Sävel osoittavat elonmerkkejä, joten seuraan, jaksavatko lähteä kasvuun. Neilikkaruusu pukkaa uutta lehteä innokkaana. Toisaalla asuvista Ritausma on hengissä, mutta huonon näköinen, samoin Sammalruusu.

Viiniköynnös Zilga

Viiniköynnös Zilgan siirsin viime keväänä avomaalle, sillä eihän se mitenkään olisi mahtunut meidän lilliputtikasvarissa asumaan. En suojannut sitä mitenkään talveksi ja näyttikin, että kuoli pois. Vaan niin sieltä pukkaa uutta lehteä. Vaikka ei ikinä marjan marjaa meidän puutarhassamme tekisi, on aina iloa tervehtiä tällaisia sinnikkäitä selviytyjiä.

Kalliokielo - Polygonatum odoratum

Viime kesänä Pinsiön taimistolta ostamani tarhakalliokielonkin luulin menettäneeni. Ihminen on kyllä tosi sokea, sillä monen monta kertaa kuljin sen ohi huomaamatta jo pitkäksi venähtänyttä kasvia. Lähdin sitä tarkoituksella etsimään ja siellä se metsäpuutarhassa kasvaa jo kahden varren voimalla ja nuppujakin näkyy olevan.

Rönsytiarella - Tiarella cordifolia

Kaiken kaikkiaan talvimenetykset ovat olleet osaltani aika vähäisiä. Ruusupensaat toki harmittavat enemmän, kuin yksittäiset perennat, koska pensaiden kasvattaminen vie enemmän aikaa. Hiljakseen maasta nousee kasveja, jotka on jo mielessään kuolleiksi julistanut. Löytymättä jää myös sellaisia, joita ei heti ole osannut kaivata. Näihin lukeutuu mm. punahatut, joista ei näy jälkeäkään. Ja ne kun olen ihan itse siemenestä kasvattanut. 

Hopeatäpläpeippi - Lamium maculatum

Kärhöistäkin on edellisen syynäyksen jälkeen ilmoille nousseet ainakin pikkupuutarhan kriikunassa kiipeilevä Multi Blue ja niinikään pikkupuutarhassa kasvava Ville de Lyon. Alapihalle johtavien portaiden yläpäässä nousee myös kärhö, jonka jo viime kesänä yllättäen löysin kiipeilemästä aroniapensaissa. Ei kukkinut, eikä minulla ole hajuakaan sen nimestä. Muistan sen muutama kesä sitten istuttaneeni, mutta kirjaaminen on sen kärhön osalta jäänyt tekemättä.


Kesäkukkia olen ostanut aika maltillisesti. Talon tienpuoleisiin laatikoihin hain vasta toissapäivänä ahkeraliisat, joiden olen todennut parhaiten viihtyvän talon varjoisalla puolella. Ahkeraliisa on vesivartisena varsin herkkä paleltumaan, mutta yöt ovat olleet melko lämpimiä ja toivotaan niin olevan jatkossakin.


Lämpimien säiden aikaan elämä on siirtynyt tyystin pihamaalle. Sisällä on käyty lähinnä nukkumassa ja kääntymässä. Kummasti sitä roskaa ja pölyä silti nurkkiin kertyy, joten viikonloppuna on ihan pakko siivota sisällä, paistoi sitten ulkona tai ei. 

Viikonlopuksi on jälleen ennustettu ihan hyvää säätä. Jatketaan siis puutarhaelämästä nautiskelua. Josko pahimmat siitepölytkin sateiden vuoksi olisivat jo laantuneet.

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!

PS. Ukkokulta marmattaa ruusunpiikeistä käsissään hakettaessaan oksia. Onko teillä hyviä hanskavinkkejä ruusuhommiin. Kunnon ruusuhanskat olisivat meillä tarpeen.