torstai 7. heinäkuuta 2016

Aherruksen jälkeen passaa laiskotella

Pioni Sarah Bernhardt

Maanantain ahersin pihamaalla tuntitolkulla yhteen putkeen. Öisen ja aamuisen sateen tauottua oli syöksyttävä leikkaamaan nurmikko, joka oli jo ehtinyt kasvaa ylipitkäksi. Kyllä koko puutarha näyttää huomattavasti ryhdikkäämmältä heti, kun saa nurtsin lyhyeksi. Sateiden ja lämmön ansiosta se kasvaa nyt ihan kohinalla.

Valkoinen pioni, jonka nimi on hukassa

Kun nurmikko oli hoidettu, tartuin lapioon ja ryhdyin siivoamaan marjapensaiden alustoja ja ympäristöä. Kanttasin nurmireunat ja kitkin rikkaruohot puskien alta. Kovin paljon rikkaruohoja sinne ei vuosien ahkeroinnin jälkeen tulekaan. Hedelmäpuiden ja marjapensaiden tienoilla tosin rönsyleinikin kanssa saa käydä kovaa taistoa. Hetkessä ne tunkevat rönsynsä luvattomiin paikkoihin ja alkavat kasvattaa sinne muhkeita juuriaan.

Pioni Jan van Leeuwen

Kerran pari kesässä kanttaan kaikki kukkapenkit ja istutusalueet. Se ei ole kaikkein mieluisin puutarhatyö, mutta siinäkin huomaa toiston tärkeyden ja tehdyn työn tuottaman kiitoksen. Kun kanttaa säännöllisesti, ei työstä muodostu liian raskasta, eikä rikat pääse riehaantumaan. Yhtenä päivänä en millään pysty kaikkia paikkoja kanttaamaan, mutta pariin kolmeen päivään jaksotettuna, työ sujuu joutuisasti. 

Clematis Pink Fantasy
  
Parasta missä tahansa työssä on lopputuloksen tarkastelu. Kun nurmikko oli leikattu ja puskareunat kantattu, alapihalla näytti harvinaisen fiksulta. Ehdin vielä tyhjentää jokusen kasvarissa istutusta odottavan valkoisen punahatun Päivänliljapenkkiin ja purkittaa ja nimilaputtaa joukon jakotaimia.

Jalopähkämö - Stachys macrantha
  
Lopuksi vielä kiersin puutarhaa kameran kanssa. Tapaan kuvata myös yleisnäkymiä kukkapenkeistä ja pihasta, mutta kun en saa niihin syväterävyyttä, en sitten millään. Hain netistä erilaisia vinkkejä ja neuvoja ja harjoittelin juhannuksen aikaan ties kuinka pitkään niiden parissa. Kuvissa se ei vain näy. Ehkä minun on paras tyytyä yksittäisiin kukkakuviin. Kameran puhdistuksen jälkeen olin jo hetken miettimässä kameran vaihtamista. Siinä on vain pari muttaa. Ensinnäkin raha, toiseksi raha ja kolmanneksi epäilys, että raha menee kuitenkin hukkaan, jos vika onkin pelkästään kuvaajassa. Hohhoijaa, onneksi ei ole tämän suurempia murheita juuri tällä hetkellä.

Varjolilja - Lilium martagon

Tiistaipäivä meni siis työn touhussa ja olin erittäin tyytyväinen aikaansaannoksiini. Kun vielä iltapäivällä alkoi sade, oli se ikäänkuin piste iin päälle. Saatoin tyytyväisenä siirtyä pesulle ja pitää loppupäivän ansaittua vapaata.

Maurinmalva - Malva sylvestris mauritiana

Siemenestä kasvatettuja ja purkissa alkukesän viettäneitä punahattuja kukkapenkkiin istuttaessani mietiskelin, miksi monet itse idätetyt kasvit kasvavat niin vaisusti purkissa? Oli purkki sitten pullollaan juuria tai sopivasti tai ei nimeksikään. Sama vaikutus kaikilla vaihtoehdoilla. Ehkä kasvit ajattelevat, että mitä tässä turhia paukkuja kasvuun ja kukoistukseen käyttää, kun tavoite on kuitenkin päästä kukkapenkkiin. Heti, kun ne saa istutettua maahan, alkaa roima vankistuminen ja kukkiminenkin. 

Maurinmalva kuuluu jokavuotisiin suosikkeihini. En tiedä, talvehtiiko se jonkun puutarhassa, minulla ei. Niinpä kasvatan joka kevät uusia yksilöitä. Tänä vuonna vain yksi siemenistä iti. Taitaa olla aika hankkia uusi siemenpussi, sillä siitä samasta olen kasvattanut jo muutaman vuoden ajan. No, joka tapauksessa maurinmalva on viettänyt purkissaan kasvarin hyllyllä koko alkukesän, kunnes se muutama päivä sitten pääsi maahan. Ei nyt sentään yhdessä yössä, mutta ei paljon vähemmässäkäänn siihen ilmestyi ensimmäiset nuput. Ja kasvarissa se oli jo sen näköinen, että ellei tässä kohta päästä kukkapenkin multaan, heitän henkeni oitis.

Verikurjenpolvi - Geranium sang. 'Striatum'

Kun yhden päivän ahertaa, voikin seuraavan sitten hyvällä omalla tunnolla laiskotella. Ja pitääkin. Jos tekee töitä päivä toisensa jälkeen, alkaa mikä tahansa mukavakin työ tuntua puulta. Laiskottelua tietenkin helpotti ulkona säännöllisin välein ropissut sade. Ihan tyhjänpanttina en oikein osaa olla, mutta tulipa kamera tyhjennettyä, kuvat ja blogi varmennettua ja läjä papereita arkistoitua ja siivottua. Työhuoneessa harvoin kesällä ehtii kovin intensiivisesti ahkeroida.

Harjaneilikka - Dianthus barbatus - ainoa, joka selvisi talvesta

Seuraavat päivät menevätkin omaishoidon parissa. Hyvillä mielin voi välillä olla pois kotoa, kun ainakaan puutarhassa ei ole rästihommia odottamassa. Rikkaruohot ja nurtsi kyllä kasvavat, vaikka missä olisin, joten niistä en kanna huolta. Ne kuuluvat puutahurin kesään samalla tavoin, kuin huushollin siivoaminen kenelle tahansa. 


Pionikuvien jakaminen taitaa olla tältä kesältä ohi, sillä näitä narrinhattuja on jo enemmän, kuin kukkivia pioneja. Surutta leikkasin vielä hyväkuntoisia pioneja maljakkoon, koska sateessa ne pilaantuvat ennätysnopeasti. Maljakossa nuppuisena tai hiukan avautuneena leikattu pioni kestää yllättävän pitkään. Ja tuoksuu ihastuttavasti.

Clematis integrifolia 'Aljonushka'

Blogini on saanut uusia lukijoita. Toivotan lämpimästi tervetulleiksi:

Tita Haapajoki ...unelmia ruusuista -blogista
Pihapiika Pihapiian tontilla -blogista
Elämän kolhima


Mukavia kesäpäiviä kaikille! Toivottavat Juuso ja piikansa Between.