sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Kuusi kuvaa kesästä -haaste

Kultakuoriainen ja jaloängelmä - Thalictrum delabayi

Pirjo Tuplasti terapiaa -blogista antoi minulle perinteisen Kuusi kuvaa kesästä -haasteen. Kiitos kovasti Pirjo! Monet perinteet luovat elämään mukavan tukirungon ja tästä haasteesta on hyvää vauhtia muodostumassa tärkeä palikka puutarhablogien vuodenkiertoon. Haaste tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden palata kesäisiin kuviin ja menneen kasvukauden tunnelmiin. Sinne nyt sukellan näiden kuvien myötä. Tulkaapa mukaan!

Tarhakylmänkukka 28.4.2017

Kesä 2017 tulee jäämään meidän pihan historiaan kahdelta suunnalta tonttia rajanneen kunnan metsikön kaatumisena alueen tierempan vuoksi. Suunnattoman suurelta tuntuva avaruus ja valtaisa valon määrä ihastutti. Toisaalta myös pelotti koko asumisen ajan vallinneen oman rauhan mahdollinen menettäminen. Metsä kaadettiin huhtikuussa, jolloin ympäristö näytti entistä paljaammalta. 

Pihalla kulkiessa tunsimme olevamme näyttämöllä tai näyteikkunassa. Alueen asukkaat pysähtyivät katselemaan muuttunutta ympäristöä ja juttuseuraa riitti koko kesän enemmän, kuin moniin vuosiin yhteensä. Harvemmin alueella kulkevat autot pysähtyivät useiksi minuuteiksi taivastelemaan kadonnutta metsää. Välillä tuntui, että uutinen muutoksista oli kiirinyt koko kylän läpi ja monet tekivät kävelyretkiä tutustumaan outoon maisemaan. Muutoksen vieressä tai melkeinpä keskellä asuessamme tunsimme olevamme osa ihmettelyn kohdetta. Ennen niin rauhallisen alueen täytti jatkuva työkoneiden hurina ja pölyä nostattava rekkojen ralli.

Kuusama uudessa aidassa 29.6.2017

Luonnon vihertyessä alastomuuden tunne väheni. Asukkaiden suurin ihmetys ja uteliaisuus tyydyttyi ja elämä palasi vähitellen normaaleihin uomiinsa siinä määrin, mitä työmaan keskellä asuminen salli. Metsä oli aiemmin rajannut hyvin meidän tonttimme kunnan alueesta. Nyt kaikki oli yhtäkkiä yhtä ja samaa ja kaipasimme kovasti selkeää rajausta omalle tontille. Kun lisäksi seuraavana kesänä tonttimme rajalle nousee korttelipallokenttä ja pieni leikkipaikka, päätimme rakentaa aidan. 

Aita ei toimi näköesteenä, mutta sen sijaan se antaa puutarhalle mukavasti seinät ja samalla ehkä myös siirtää peurojen kulkureitin pois alapihan puutarhasta. Kunnan suunnitelmissa rajalle on merkitty istutettavaksi pihasyreeniä, mongolianvaahteraa ja norjanangervoa. Lisäksi rajalle jäi koivu, vaahteroita ja tuomia.

Tulppaani 9.6.2017

Valon määrän lisääntymisen huomasi oitis. Kasvihuoneessa ei ole koskaan aiemmin ollut niin lämmintä. Ovi oli kiirehdittävä avaamaan heti aamusta, ettei tomaattien ja kurkkujen tarvinnut ryhtyä löylyä lyömään. Myös kasvimaa kukoisti hienommin, kuin kertaakaan aiemmin. Toisaalta tuuli tuivertaa pihassamme useammin ja navakammin. Ei ole metsän puita tarjoamassa suojaa. 

Kesä ei ollut erityisen lämmin, hellepäiviä ei tainnut kovin montaa olla. Ei myöskään niitä ihania elokuun lämpimiä iltoja, jolloin on kiva päiväpuhteiden päätteeksi istua pergolaan nauttimaan lasillinen viiniä kynttilöiden valossa. Edelliskesänä tapasimme syödä aamupalatkin pergolassa. Nyt jos aurinko paistoikin, oli niin viileää ja tuulista, että mieluummin kumosi aamukahvinsa keittiössä. 
 
Ukkosmyrskyssä Kopparnäsin lossisatamassa 12.8.2017

Menneenä kesänä ei meidän nurkilla pahemmin ukkostanut. Yksi oikein kunnon ukkosmyrsky sentään saatiin Etelä-Suomeen elokuun 12. päivä. Myrskyn saapumisesta varoiteltiin jo useita päiviä ennakkoon mediassa. Olihan se aikamoinen myräkkä, joka tosin kulki nopeasti eteenpäin. Paikoin oli puita kaatunut ja kattopeltejä irronnut, mutta pahimmilta vahingoilta säilyttiin. 

Myrsky sattui lauantaille ja olin silloin Tammisaaressa, Kopparnäsissä. Ajoin autolla kotia kohti hivenen myrskyn edellä. Ajomatkalla ajattelin useasti pysähtyä kuvaamaan salamointia, mutta sade oli niin voimakasta, että päätin jättää kuvaamisen kotipihaan. Niin vain sitten kävi, että pahin myrsky ohitti meidän kylän ja kotiin päästyäni jäljellä oli myrskyn häntä eli tavanomainen kesäsade.

Pionit 2.7.2017

Kesän ja oikeastaan koko kasvukauden aikana marmatin usein rankkasateista ja koleudesta. Jälkikäteen muistellen kesä oli kuitenkin ihan mukava ja ulkona tuli touhuttua ahkerasti. Kesä on kesä, vaikka sateisenakin. Kesää ikävöi viimeistään näin marraskuun lopulla, kun valoisa aika on niukkaakin niukempaa, eikä ulkona muutenkaan ole juuri mitään tekemistä. Kesässä on sellainen upea ominaisuus, että se saapuu aina uudelleen. Jokaisen syksyn ja talven jälkeen on edessä uusi kesä. On se vaan mukava ajatus.

Seuraava kesä tai vuosi kaikkinensa tulee olemaan aiempia jännittävämpi, sillä on mielenkiintoista nähdä ja verrata metsän kaatumisen aiheuttamien olosuhdemuutosten vaikutuksia. Yksi kesä ei vielä mitään kerro. Tarvitaan varmasti pidempi aika.

Kurpitsankukka 25.8.2017

Päätin omalta osaltani pysyttäytyä perinteessä eli haaste lähtee viime vuoden tapaan seuraaville blogeille. Olkaapa hyvä!

Navettapiian puuhamaa

PS. Postauksessa on sääntöjen vastaisesti seitsemän kuvaa. Ehkä minua ei sentään tämän omavaltaisen sääntörikkomuksen vuoksi diskata haasteesta. Pitihän sitä otsikkokuva postaukseen laittaa.
  

43 kommenttia:

  1. Ihanan kesäiset kuvat! Ja niistä muuten näkee, että joskus paistoi myös aurinko.
    Suloista sunnuntaita Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paistoihan se aurinkokin, vaikka niiden sateiden aikaa tuntui, ettei mitään muuta kesällä ole tarjolla. Onneksi muistot kultaa vuodet tässäkin asiassa.
      Kiitos, samoin sinulle Piipe!

      Poista
  2. Kauniita kuvia perinne haastesta.Mukavaa sunnuntai päivää Sinule:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irma! Sunnuntai alkaa jo kallistua iltaan, mutta kiva päivä on ollut.

      Poista
  3. Ihania kuvia. Voin niin kuvitella, että juttua piisasi metsän lähdettyä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juttua tosiaan riitti. Lähes jokainen ohikulkija pysähtyi ihmettelemään ja kommentoimaan.

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Ja kohta voi jo ruveta pohtimaan seuraavaa kesää.

      Poista
  5. Kiitos ihanasta haasteesta, kesää on aina mukava muistella, vaikka se olisi kurjempikin 😊
    Meidänkin pihassa olosuhteet muuttuivat radikaalisti kun ympäristöstä kaadettiin metsää muutama vuosi sitten. Paitsi valon määrä, myös koko mikroilmasto muuttui kun tuulet pääsevät kulkemaan. Kasvit sopeutuivat hyvin ja muutoksen vaikutukset puutarhaan ovat olleet vain positiivisia. Ehkä hieman enemmän olen joutunut tukemaan korkeita kasveja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulin juuri laitamaan sinulle viestiä haasteesta, mutta oletkin jo ehtinyt itse sen huomata.
      Saattaa olla, että ihmiselle sopeutuminen vie enemmän aikaa, kuin kasveille. Lisääntynyt valo on kovasti minun mieleeni ja ehkä siitä puutarhakin tykkää.

      Poista
  6. Kiitos tästä ihanasta haasteesta ja otan sen vastaan oikein mielelläni! Kesä on tosi kiva muistella, palata hetkiin jolloin aurinko kutitteli silmäkulmaa tai sade ropisi! Viime kesänä sateen ropinaa riittikin, mutta olipa kuitenkin aurinkoakin joskus. Kesä on aina kesä!

    Teillä varmasti puiden kaato muutti niin pienilmastoa kuin näkösuojaakin. Aita on varmasti hyvä ratkaisu, todella kuin seinät tontille. Jaksan niin ihailla noiden kesäkuviesi kauneutta ja valoa, valoa jota aina niin kaipaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäkin ehdit huomaamaan haasteen ennen, kuin ehdin siitä sinulle viestiä.
      Aidan rakentaminen on tuonut taas uusia mahdollisuuksia istutusten suhteen. Vaikka aidalla ei ole näkösuojamerkitystä, on kiva miettiä kasveja istutettavaksi sitä vasten.

      Poista
  7. Ihanat kuvat♥ Tuon kultakuoriaisen väritys on sitten upea.. Ihan kesäfiilis tuli lukiessa tätä postausta:) Vaikka ulkona sataakin lunta..Leppoisaa päivää♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän näissä kesäkuvissa onkin parasta, että voi ikäänkuin lentää takaisin aurinkoon ja valoon - lumisateen keskelläkin.
      Mukavaa sunnuntai-iltaa sinulle!

      Poista
  8. Kyllä kesä on kesä, vaikka olisikin viileä ja sateinen. Ihania kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti. Ja pian voi jälleen alkaa odotella uutta kesää.

      Poista
  9. Varmasti lisääntynyt valon määrä vaikuttaa. Kauniita kesäkuvia. Meillä on nyt valkoinen maa. Yöllä satoi lunta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valkoista oli täälläkin aamulla, mutta nyt taas tulee vettä. Saapa nähdä, miltä huomisaamuna näyttää. Sää tarjoaa jännäämistä ihan joka päivälle, näköjään.

      Poista
  10. Tämä on aina mukava haaste talven pimeydessä. Eihän se kesä kuuma ollut, mutta minä sain ainakin tarpeeksi aurinkoa kasvimaalla ahertaessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ja turha niitä sateita on pitkään surkutella, kun niille ei edes mitään voi. Oli edellinen kesä millainen tahansa, seuraavaa odottaa joka kevät yhtä suurella innolla.

      Poista
  11. Ihanat kuvat. Tämän vuoden kesä jäi minulla mieleen erityisesti kylmien öiden ja elokuun kesänä. Oli tasaisesti viileää koko ajan. Hellettä ei täällä ollut kuin kahtena päivänä, yleensä keikuttiin siinä +15 asteessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan unohdin nuo viileät yöt. Ei todellakaan tarvinnut öisin hikoilla, kun helle ei taloa kuumentanut.

      Poista
  12. Maailman näyttää aina niin uudelta, kun kuvaa läheltä. Ihan erilaiselta. Miten usein sitä pitäisikään pysähtyä katsomaan pieniä ihmeitä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta puhut. Monen monta hienoa yksityiskohtaa huomaa vasta ihan läheltä katsoen.

      Poista
  13. Sukellus kesään tekee aina niin hyvää - kiitos Between!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tekee, eikä kesäkuvien katseluun kyllästy lainkaan.

      Poista
  14. Kiitos haasteesta! Kesäkuvia on aina mukava kattella. Tuallaane aita tariuaa aivan ihanteellisen tuen köynnöskasviille. Ja varmasti ihimettelijöötä riittää tulevinaki vuasina teirän puutarhan ympärillä. On sulla nii monilajinen puutarha, että katteltavaa riittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa olen aika innoissani aidan mukanaan tuomista uusista köynnösmahdollisuuksista. Talven aikana on tarkoitus vähän suunnitella uusia istutuksia.
      Meidän nurkilla on aika vähän puutarhaan hurahtaneita. Ehkä pitää tulevaisuudessa myydä lippuja, jatkuvan mönkimiseni aiheuttamiin ihmettelynäytöksiin.

      Poista
  15. Oikein kiva postaus!
    Taitaa olla kuudes kerta kun laitan tämän haasteen, ja mukavasti se taitaa kiertää ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuudes kerta - voi jo hyvällä syyllä kutsua perinteeksi. Tämä on kiva haaste, joka on hyvin lähtenyt kiertämään ja joka näköjään aiheuttaa mukavaa pöhinää. Kiitos Pirjo!

      Poista
  16. Kauniit kuvat! Tämä kesä jiäp muistiin huonoimpana kesänä pitkäänaikaan. Tuo aita on hyvä ratkasu kasveineen, antaa vähän näkösuojoo. Onhan se outuu jonkun aikoo, kun maisema muuttuu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollut paras kesä, ei. Vaan äkkiä muistot kultaa senkin ja pian se on vaan yksi kesä muiden joukossa.
      Alkuun tuntui aika alastomalta, mutta nyt ei haittaa muiden tuijotukset. Ylläpihalla on kuitenkin suojaisat paikkansa.

      Poista
  17. Vastaukset
    1. Kiitos Nila! Tämä on tosiaan kiva haaste.

      Poista
  18. Tuo haaste on kiva, saa muistella mennyttä kesää, palata kuvien kautta takaisin aikaan, jolloin oli ainakin hitusen valoisampaa ja lämpimämpää. Mielenkiinnolla varmasti odottelet tulevia vuosia kaadetun metsän vuoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä todellakin odotan ensi ja seuraaviakin kesiä. Itse asiassa odotan tulevaa talveakin ihan siinä mielessä, miten ja minne lumi nyt kinostuu ja miten se sulaa keväällä.

      Poista
  19. kiitos mukavasta postauksestasi kuluneesta kesästäsi hienojen kuvien kera:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ilona itsellesi, että vierailit blogissani.

      Poista
  20. Vastaukset
    1. Ja mikä parasta, pian on taas uusien tulppaanien aika.

      Poista
  21. Ihanat kesäkuvat.
    sinulla on aina niin hienosti otettuja kuvia.

    VastaaPoista

Päivänkakkara, kielonkukka, metsätähti, nurmennukka
kuiskii meitä seurakseen, puutarhan helmaan suloiseen.
Kommentista mukava muisto jää, se pitkään mieltä lämmittää.
Kiitos Sinulle vierailustasi!