tiistai 14. maaliskuuta 2017

Kylvöajoista

Ihka ensimmäinen kelloköynnökseni

Mielenkiinnolla olen seurannut parissakin netin puutarharyhmässä keskustelua kylvöajoista.  Jokainen puutarhuri tietää, miten heti joulun mentyä kylvösuunnitelmat alkavat pyöriä päässä ja sormet kaivata mullan tuntua. Kun samalla postilaatikko kolisee sinne putoavista siemenluetteloista ja kaikki blogikaverit postaavat kylvösuunnitelmistaan, on tartunta taattu.

Kelloköynnökset odottavat koulimista

Niin innostavaa kuin kylväminen onkin, kannattaa olla maltillinen. Kotikasvattajien tiloissa harvoin on riittävästi valoa, eivätkä kosteus- ja lämpöolosuhteetkaan välttämättä ole suosiollisia siementen itämiselle ja taimien kasvamiselle. Aikoinaan aloittaessani esikasvatusta innostuksissani ja tietämättömyyttäni hosuin ja kylvin vähän kaikkea liian aikaisin ja runsain määrin. Osa ei itänyt laisinkaan ja osasta tuli pitkiä honteloita taimia. 

Mestari en ole vieläkään, mutta oppia on tullut niin kantapään kautta, kuin tietoa eri lähteistä hakemalla. Myös taimikasvatukseen soveltuvan tilan vähäisyys on laittanut miettimään valintoja kerta kerralta tarkemmin.

Kelloköynnösvauva kurkistaa mullasta.

En tiedä, onko kukaan tehnyt laajempaa tutkimusta kylvöaikojen vaikutuksesta kasvien kasvuun, kukkimiseen ja satoon. Yksittäisillä henkilöillä on kuitenkin omia kokeilujaan, jotka antavat viitteitä siitä, ettei liian varhaisella kylvämisellä välttämättä saavuteta mitään erityistä etua. Paremmat tulokset näyttivät tulevan pikemminkin myöhäisillä kylvöillä, jolloin etenkin luonnonvaloa on ollut enemmän.

Ammattikasvattajilla on tietenkin tilat ja olosuhteet sellaiset, että heidän ei tarvitse tällaisten kysymysten kanssa painiskella.

  
Kuulin väittämän, että siemenpussien suomenkielinen teksti on suora käännös keski-eurooppalaisille markkinoille suunnatusta alkuperäistekstistä. Tutkin omia siemenpussejani ja totesin, että samat ohjeet annetaan saksalaisille, tanskalaisille, briteille ja suomalaisille. 
Siemenet tulevat suomalaisille kauppiaille valmiiksi pussitettuina ja tekstitettyinä. Kun jo Suomikin on pitkä ja moneen kasvuvyöhykkeeseen jaettu maa, ei esimerkiksi tanskalaisiin olosuhteisiin soveltuvia neuvoja voi noudattaa Kiteellä. Pidempään kasvien kanssa touhunnut toki omaa jo kokemusta ja rutiinia, mutta vasta-alkaja saattaa hukata rahansa ja turhautua lopullisesti epäonnisten kylvöjensä kanssa.


FB:n Puutarhan parhaaksi -ryhmässä Leena Luoto julkaisi "ei-niin-hyvissä-oloissa-kasvatettaville" kesäkukille (ammattitermi: ryhmäkasveille) oman kylvöfilosofiansa. 

  • Ensin laitan lajit järjestykseen kylmänkestävyyden mukaan. Tästä ryhmästä ensin multaan pääsevät kestävimmät lajit, kuten leijonankita, kesäpäivänhattu jne.
  • Sitten järjestän lajit esikasvatuksen kestoajan pituuden mukaan. Jos vaatii pitkän ajan, mutta on arka kylmälle, niin ajoitan kukkimisen hieman myöhempään ajankohtaan eli en hötkyile kylvämisen suhteen (esim. lobeliat).
  • Seuraavaksi ne lajit, jotka kasvavat nopeasti ja kukkivat myöhään syksyyn, mutta ovat kylmänarkoja keväällä (esim. petuniat ja samettikukat).
  • Lähimpänä kasvien ulkoilukautta kylvän sellaiset, jotka kasvavat nopeati, mutta ovat arkoja kylmälle tai eivät siedä koulimista (esim. krassit, elämänlangat, tuoksuherne).
Näin ikkunatila riittää, kun ensimmäisen kylvöksen lajit voi laittaa kesäpäiviksi kasvihuoneeseen. Yön ne voivat viettää sisällä lattialla, kunnes ovat karaistuneet kestämään alhaisia plussakelejä.

Näin siis Leena Luoto FB:n Puutarhan parhaaksi -ryhmässä. 


Ikkunalautakasvattajan näkökulmasta samat ohjeet pätevät pitkälti myös hyötykasveihin. Mainittakoon, että Korpikankaalta tilaamissani hyötykasvisiemenpusseissa oli lisätty suomenkielinen teksti, jossa ohjeet on sovellettu meidän olosuhteisiimme.


Viime kevät oli lämmin, eikä yöpakkasiakaan ollut. Tomaatit sai kasvihuoneeseen jo toukokuussa, joten ikkunalautakasvatus jäi monia vuosia lyhyemmäksi. Kasvaria saattoi lämpimän kevään ansiosta muutenkin käyttää apuna kevään taimikasvatuksessa. Pitkään jatkuva kylmä kevät ei mahdollista kasvihuoneen käyttöä samalla tavoin.

Minun kasvihuoneeni on viiden neliön kennokasvari, jota kylmimpinä öinä lämmitän öljylämmittimellä. Kennokasvari ei lämpöä pitkään sisällään pidä, eikä valopetrolilla toimiva öljylämmitin ole edes erityisen tehokas. Toivotaan siis lämmintä kevättä ja pakkasettomia öitä.