keskiviikko 20. joulukuuta 2017

En vietä joulua kaapissa

Amaryllis Candy Floss

Jouluviikko meneillään ja yhtäkkiä tuli tunne, että aika loppuu tyystin kesken. Aika lailla kevyesti olen koko joulukuun ottanut ja ajatellut, että hosukoot muut. Vaikka joululahjastressistä on jo luovuttu, ruoan suhteen täytyy sentään tehdä valmisteluja. 

Lapset ja vanhempani tulevat meille aattona syömään. Vanhemmillani on aina ollut se tyyli, että vieraita varten pöytä laitetaan koreaksi ja jouluna erityisen runsaaksi. Äiti on tottunut tekemään kaiken alusta pitäen itse, joten pikkaisen tässä taas paineet kohoaa. Äidin vaatimuksista huolimatta aion oikoa reippaasti valmisteluissa ja moni ruoka tulee kaupan hyllyltä ja tuunaan niitä sitten kotoisen näköisiksi.

Ihana rimssuhelma-amaryllis

Jo vuosia olen noudattanut Marttojen ohjetta eli kaappeja ei tarvitse jouluksi siivota, ellei aio kaapissa jouluaan viettää tai vieraitaan kaappeihin tunkea. Toisaalta kovin kummoisiin joulusiivoihin ei ole edes tarvetta, sillä meillä siivotaan säännöllisesti ja kaappeja tykkään järjestellä pitkin vuotta. Saunan pesu kuuluu perinteisiin joulunaluspuuhiin, mutta sen olen delegoinut jo jonkin aikaa Ukkokullalle.


Tälle joulunalusviikolle siunaantui hiukan ylimääräisiäkin töitä. Nostin riimihärän marinoitumaan jääkaappiin ja kas, kulho kolahti hyllyn reunaan, jolloin marinadit roiskuivat pitkin jääkaapin seiniä ja sitä valui lahjakkaasti ylähyllyltä takaseinää pitkin alas asti. Jääkaapin siivoaminen ei todellakaan kuulu lempipuuhiini. Eikä varsinkaan silloin, kun olisi paljon muutakin tehtävää.

Ukkokullan tuoma hääpäiväorkidea

Samoin kävi uunin kanssa. Tapaan leipoa sukulaisille ja ystäville jouluisin taatelikakun. Nyt olen leiponut niitä seitsemän kappaletta ja päälle yhden rommirusinakakun. Tosin rommirusinakakusta tuli konjakkirusinakakku, kun talossa ei ollut rommia, enkä desilitran vuoksi lähtenyt ajamaan naapurikylän viinakauppaan. Vielä ei kakkua ole maistettu, mutta eiköhän siitä hyvää tullut. Viimeisen kakkuvuoan täytin ylipursuavasti ja sinnehän sitä taikina valahti uunin pohjalle. Hajusta päättelin uunissa jotain käryävän, mutta vahinko oli jo ehtinyt tapahtua. Uuninpesu oli edessä.

Pikkuinen punainen kaktus ilahdutti kolmella kukallaan

Monet bloggarit ovat jaksaneet kiitettävästi tehdä joulukalenteripostauksia. Niitä olen ahkerasti iltaisin lukenut ja välillä kommentoinutkin. Joka mobiililaitteella kommentoi, tietää, millaista yhden sormen näpyttelyä se on, joten ymmrätänette, miksi kommentit kiireisenä aikana jäävät vähemmälle. Säännöllisiä joulukalentereita ovat julkaisseet ainakin pale red rose, Rosanpunaista kultaa, Maatiaiskanasen Elämää, Metsätontun Ruusutarha. Sieltä ne löytyvät vaikka joulun jälkeenkin kävisi lukemassa.


Mukavia joulunaluspäiviä. Muistakaa istahtaa välillä ja katsella, josko tontut jo hiippailisivat ikkunoiden takana.